Tutkimuksia ja raportteja

Diakoniabarometri 2016

Diakoniabarometri 2018

Kasvavaa yhteyttä. Julistus kirkosta, eukaristista ja virasta on 2017 julkaistu luterilais-katolisen dialogikomission raportti ekumeenisista neuvotteluista, joissa käsiteltiin myös diakonin virkaa. Asiakirja toteaa mm. "Olemme yksimielisiä, että sana “ordinaatio” (vihkimys) on varattu kirkoissamme kuvaamaan sakramentaalista toimitusta, joka liittää henkilön piispojen, presbyteerien tai diakonien virkakuntaan (ordo), ja se merkitsee enemmän kuin pelkkää valitsemista, nimittämistä, delegoimista tai yhteisön suorittamaa virkaan asettamista, sillä se antaa Pyhän Hengen lahjan, joka voi tulla vain itse Kristukselta hänen kirkkonsa välityksellä. Vihkimyksen voivat toimittaa vain pätevästi vihityt piispat, jotka edustavat kirkon yhteisöä. (s. 90)" sekä "Olemme yksimielisiä, että piispan toimittamassa vihkimyksessä annetaan diakoneille, papeille ja piispoille sanan, rukouksen ja kätten päällepanemisen kautta Pyhän Hengen lahja erityisen viran tehtävien täyttämiseksi. Tämä kolmisäikeisen viran kehittyminen voidaan nähdä Pyhän Hengen johdatuksen ilmentymänä, ja se on enemmän kuin seurausta pelkistä mielivaltaisista inhimillisistä ratkaisuista. Olemme yksimielisiä, että viime kädessä piispat, papit ja diakonit kaikki osallistuvat Kristuksen palveluvirkaan. Yhdessä koko Jumalan kansan kanssa, toisiaan täydentävällä tavalla, vihkimysvirka on asetettu kirkon jumalallisen tehtävän täyttämiseksi palvelemaan Kolmiyhteisen Jumalan pelastussuunnitelmaa. Siten vihkimys merkitsee itse Kristuksen suorittamaa erilleen ottamista ja tehtävään asettamista hänen kirkkoaan varten. Piispan toimittama kätten päällepaneminen yhdistettynä anamneettiseen rukoukseen muodostaa vihkimyksen näkyvän merkin. Olemme yksimielisiä, että diakonin viralla on juurensa Uuden testamentin käsityksessä virasta. Se hoitaa Kristuksen kirkolleen antamia pysyviä tehtäviä ja perustuu Uudessa testamentissa ja jo apostolisena aikana tunnettuun diakonin (diakonos) tehtävään (esim. Fil. 1:1; 1. Tim. 3:8) (s. 93)."