Diakonian juhlavuosi 2022

Vuonna 2022 tulee kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisestä suomalaisesta diakonissan vihkimyksestä.

Viipurissa syyskuun 1. päivänä 1872 vihittiin Matilda Hoffman diakonissaksi Pietari-Paavalin kirkossa. Sisar Matilda työskenteli Viipurin diakonissalaitoksen palveluksessa koko työuransa.

Tälle sivulle on koottu tietoa ja linkkejä, joista voi olla hyötyä juhlavuoden idointiin ja viestintään. Kantavana ideana on, että juhlavuosi näkyisi seurakuntien viestinnässä läpi vuoden ja paikallisesti toteutettavat tapahtumat, tempaukset ja diakoniaviestintä saisivat näkyvyyttä. Diakonian juhlavuoden idea on myös, että juhlavuositeema näkyisi seurakuntien kaikessa toiminnassa, eikä se jäisi vain diakonian työalan toteutettavaksi.

Juhlavuosi nostaa esiin diakonian toimijat

Juhlavuotena nostetaan esiin diakonian vihkimysvirkaa, ammatillista diakoniatyötä ja kaikkia diakonian toimijoita. Jokainen kristitty omalla paikallaan toteuttaa diakoniaa arjen lähimmäisyytenä. Seurakuntien diakoniatyö on ollut aina vahva osallistaja ja vapaaehtoistoiminnan organisoija, joka on aktivoinut seurakuntalaisten lisäksi myös kirkkoon kuulumattomia toimimaan yhteiseksi hyväksi. Diakoninen kirkko innostaa ja varustaa seurakuntia ja niiden jäseniä toteuttamaan lähimmäisenrakkautta ja edistämään ihmisarvoista elämää.

Diakonissalaitosten toiminnan käynnistyttyä 1800-luvun puolivälissä, kehittyi myös sairaanhoitajakoulutus, joka oli diakonissojen pohjakoulutuksena. Vuonna 1901 käynnistettiin Sortavalassa diakonien kouluttaminen. Koulutus kuitenkin päättyi jo vuonna 1920 ja käynnistyi uudelleen vasta sotien jälkeen vuonna 1953 Järvenpäässä. Diakonissalaitoksista koulutus siirtyi 1990-luvun lopulla Diakonia-ammattikorkeakouluun, josta valmistuu sosionomi (AMK) diakoneja ja sairaanhoitaja (AMK) diakonissoja. Ruotsinkielisestä koulutuksesta vastaa Yrkeshögskolan Novia. Kirkon tehtäviin pätevöittävissä tutkinnoissa yhdistyvät sosiaali- ja terveysalan asiantuntijuus sekä kirkon työhön liittyvät ammatilliset ja teologiset opinnot - seurakunnissahan toimitaan nimenomaan hengellisessä työssä.

Ammattikorkeakoulututkinto mahdollistaa nykyisin myös ylemmät korkeakoulututkinnot eli YAMK-tutkinnot. Ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi monella diakoniatyöntekijällä on erikoistumis- ja täydennysopintoja sekä korkeakoulututkintoja maisterista tohtoriin. Koulutustaso ja koulutuksen kautta hankittu laaja-alainen osaaminen ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosikymmeninä.

Suomen luterilaisen kirkon vahvuus on aina ollut ammatillisesti toteutettu diakoniatyö. Koulutetut ja tehtäväänsä omistautuneet diakonit ja diakonissat ovat olleet luotettavia ammattilaisia apua tarvitseville ihmisille sekä kuntien ja järjestöjen yhteistyökumppaneille. Diakonissakoulutus ja diakonian tehtävät ovat aikanaan raivanneet tietä naisille kirkon ja seurakuntien työhön.

Ammatillisuus on mahdollistanut kokoaikaisen omistautumisen työlle ja diakoniatyön pitkäjänteisen kehittämisen. Diakonit ja diakonissat eivät tietenkään "omista diakoniatyötä", kuten joskus on väitetty. Koulutettuina alansa asiantuntijoina on heillä kuitenkin paljon annettavaa yhteiselle työlle paremman huomisen puolesta. Kts. artikkeli Diakonia suomalaisen yhteiskunnan murroksissa.

Kirkon virkaan vihittyinä

Matilda Hoffman vihittiin palvelemaan diakonian virassa ja samaan työhön kutsuttuina vihitään edelleen diakonit ja diakonissat. Diakonian vihkimysvirka on kirkon virka, johon se kutsuu palvelijansa. Apostoliseen tapaan rukouksella ja kätten päälle panemisen kautta piispa vihkii diakonit ja diakonissat diakonian virkaan palvelemaan Kristuksen kirkkoa aina ja kaikkialla.

Diakonian virkaan vihkiminen toimitetaan kirkkokäsikirjan mukaan. Piispainkokous on vuonna 2020 antanut suosituksen, jossa tarkennetaan vihkimiseen liittyviä ehtoja ja käytäntöjä. Piispainkokouksen mukaisesti vihkimys antaa oikeuden käyttää vihkimysviran tunnuksia eli vihreää pantapaitaa ja alban kanssa stolaa.

Viran tunnukset liittyvät vihkimykseen ja ilman vihkimystä niitä ei voi käyttää - viran tunnukset eivät siis kerro ensisijaisesti koulutuksesta tai tehtävästä, vaan virkaan vihkimisestä. Samalla tapaa virkaan vihkimättömästä ei tule käyttää nimityksiä diakoni tai diakonissa, jotka ovat vihkimysviran nimiä.

Kasvavaa yhteyttä. Julistus kirkosta, eukaristista ja virasta on vuonna 2017 julkaistu luterilais-katolisen dialogikomission raportti ekumeenisista neuvotteluista, joissa käsiteltiin myös diakonin virkaa. Asiakirja toteaa mm. "Olemme yksimielisiä, että sana “ordinaatio” (vihkimys) on varattu kirkoissamme kuvaamaan sakramentaalista toimitusta, joka liittää henkilön piispojen, presbyteerien tai diakonien virkakuntaan (ordo), ja se merkitsee enemmän kuin pelkkää valitsemista, nimittämistä, delegoimista tai yhteisön suorittamaa virkaan asettamista, sillä se antaa Pyhän Hengen lahjan, joka voi tulla vain itse Kristukselta hänen kirkkonsa välityksellä. Vihkimyksen voivat toimittaa vain pätevästi vihityt piispat, jotka edustavat kirkon yhteisöä. (s. 90)" sekä "Olemme yksimielisiä, että piispan toimittamassa vihkimyksessä annetaan diakoneille, papeille ja piispoille sanan, rukouksen ja kätten päällepanemisen kautta Pyhän Hengen lahja erityisen viran tehtävien täyttämiseksi. Tämä kolmisäikeisen viran kehittyminen voidaan nähdä Pyhän Hengen johdatuksen ilmentymänä, ja se on enemmän kuin seurausta pelkistä mielivaltaisista inhimillisistä ratkaisuista. Olemme yksimielisiä, että viime kädessä piispat, papit ja diakonit kaikki osallistuvat Kristuksen palveluvirkaan. Yhdessä koko Jumalan kansan kanssa, toisiaan täydentävällä tavalla, vihkimysvirka on asetettu kirkon jumalallisen tehtävän täyttämiseksi palvelemaan Kolmiyhteisen Jumalan pelastussuunnitelmaa. Siten vihkimys merkitsee itse Kristuksen suorittamaa erilleen ottamista ja tehtävään asettamista hänen kirkkoaan varten. Piispan toimittama kätten päällepaneminen yhdistettynä anamneettiseen rukoukseen muodostaa vihkimyksen näkyvän merkin. Olemme yksimielisiä, että diakonin viralla on juurensa Uuden testamentin käsityksessä virasta. Se hoitaa Kristuksen kirkolleen antamia pysyviä tehtäviä ja perustuu Uudessa testamentissa ja jo apostolisena aikana tunnettuun diakonin (diakonos) tehtävään (esim. Fil. 1:1; 1. Tim. 3:8) (s. 93)."

Diakonian viran erityiset kelpoisuusehdot

Kirkkojärjestyksen mukaan seurakunnassa tulee olla diakonian virka (KJ 6:1). Viranhaltijaa koskevat tarkemmat säädökset ovat kirkkolain 6. luvussa. Diakonian viranhaltijan (palvelussuhdevirka) erityisistä kelpoisuusehdoista päättää kirkkohallitus (Kirkon säädöskokoelma nro 141). Kelpoisuusehdot koskevat diakonian virkaa sekä nimikkeestä riippumatta virkoja, joissa pääasiallinen tehtävä on diakoniatyö.

Diakonian virkaan valittavan tulee täyttää koulutusvaatimus ja kirkkolain perustelutekstin mukaisesti sama koskee lähtökohtaisesti myös viransijaista. Kirkkolaki mahdollistaa vain perustellusta syystä ja poikkeustapauksissa epäpätevän viransijaisen palkkaamisen.

Diakonin ja diakonissan merkki

Diakonin ja diakonissan merkit kertovat vihkimyksestä diakonian virkaan, kuten diakoniariipuskin. Diakonin tai diakonissan merkin voi hankkia valmiiksi ennen vihkimystä. Merkin voi ostaa itse, mutta usein merkki on hankittu myös tulevan työpaikan lahjana tai läheisten lahjana vihkimyspäivälle.

Diakonissan merkkiä käytetään diakonissan puvun yhteydessä keskellä kauluksen alapuolella, mutta vihreän virkapaidan kanssa merkin paikka on ylhäällä vasemmalla rinnassa puvunkäänteessä tai vastaavassa sijainnissa muussa asusteessa. Diakonin merkki kiinnitetään aina ylhäälle vasemmalle rintaan puvunkäänteeseen tai vastaavalle sijainnille muuhun asusteeseen.

Diakonin ja diakonissan merkin voi ostaa Diakoniatyöntekijöiden Liitosta.

Diakoniariipus

Diakoniariipuksen suunnittelivat vuonna 1995 diakonissat Inga-Britt Ekholm, Kirsti Poutiainen ja Maria Jylhä. Riipuksen toteutuksesta vastasi hopeaseppä Seppo Jukarainen. Riipuksen oikeudet ovat Diakoniatyöntekijöiden Liitolla.

Suunnittelijat halusivat riipuksesta oman ammattikunnan symbolin, joka kertoo, mikä diakoniassa on olennaista. Symboliikan toivottiin myös kannustavan ja innostavan diakoniatyöntekijöitä sekä kohottavan ammatillista itsetuntoa. Suunnittelijoiden tahdon mukaisesti riipusta voivat käyttää vain diakonian virkaan vihityt.

Riipuksesta voi löytää monenlaista kuvakieltä ja se voi avautua katsojalle eri tavoin. Suunnittelijoilla oli mielessään seuraavaa. Riipuksen pohjana on diakonissan merkki, joka näkyy merkin päämuodossa ja riipuksen sisällä olevassa neljässä sydämessä. Toisin, kuin diakonissan merkissä, riipuksen sydämet ovat avoimia, jotta sydämen läpi näkyy ihminen. Ihminen näkyy sydämen läpi molempiin suuntiin katsoessa – sekä diakoniatyöntekijä että ihminen, joka kohdataan. Riipuksen alapuolella olevat sydämet ovat ”rikki” symboloimassa murtumista ja ihmisen rikkinäisyyttä. Yläpuolella olevat sydämet ovat ehjiä kuvaamassa mahdollisuutta ja toivoa. Keskellä riipusta on risti, joka on pystysuunnassa ehjä kuvaten ihmisen ja Jumalan välistä suhdetta, jonka Kristus on korjannut. Vaakasuunnassa risti on rikki ja se kuvaa meidän ihmisten välistä yhteyttä, joka on usein rikki. Diakonian mahdollisuus on olla eheyttämässä rikkoutuneita yhteyksiä yksilöiden ja yhteisöjen välillä. Riipuksessa on myös vanhat tutut symbolit usko, toivo ja rakkaus. Uskoa symboloi risti, toivoa ankkuri, jonka voi hahmottaa ristin pystypuusta ja sen alla olevasta merkin ulkokaaresta ja rakkautta symboloivat sydämet.

Diakoniariipuksen voi ostaa Diakoniatyöntekijöiden Liitosta.

Pro Diaconia -mitali

Pro Diaconia -mitali on arvokas huomionosoitus henkilölle tai yhteisölle, joka on toiminnassaan tai päätöksenteossaan toiminut diakoniaa edistäen tai erityisellä tavalla lähimmäisenrakkautta toteuttaen.

Mitali on kaksiosainen, johon kuuluu hopeoitu pöytämitali eli plaketti ja hopeoitu rintamerkki. Mitalin on suunnitellut Assi Arnimaa-Leinonen ja se on valmistettu Kultakeskuksessa Hämeenlinnassa. Pro Diaconia -mitali kuvaa auttavia käsiä, jotka voi nähdä myös rukoilevassa, ylistävässä tai siunaavassa asennossa. Kaaret kuvaavat rakkautta ja voimaa, jota ihminen saa ja jota hän edelleen käyttää toisten hyväksi. Lue tarkemmin mitalista Pro Diaconia -sivulta.

Kirkon diakonian päivät 2022

Kirkon diakonian päivät 2022 pidetään 15.-17.9. Helsingissä Kulttuuritalossa ja Kallion kirkossa. Päivien aikana katsotaan tulevaisuuteen, kurkataan menneisyyteen ja selvitetään nykytilaa. Monipuolinen ohjelma pyrkii mahdollisimman kattavasti haarukoimaan diakonian eri osa-alueita. Niin kattavasti kuin se muutaman päivän aikana on mahdollista, sillä diakoniasta riittää ammennettavaa vielä paljon enemmän. Tarkemmat tiedot löydät tapahtuman omalta verkkosivulta: KDP2022.

Diakonian viran päivä eli "D-day"

Diakonian viran päivää on vietetty vuodesta 2019 alkaena. Juhlapäivänä tuodaan esiin diakonian virkaa, virkaan vihkimystä, vihkimyksen merkitystä kirkolle ja virkaan vihityille.

Päiväksi on valittu Suomen kirkon ensimmäiseksi diakonissaksi vihityn Matilda Hoffmanin vihkimyspäivän 1.9.1872 mukaisesti syyskuun 1. päivää lähinnä oleva arkipäivä. Juhlapäivän kunniaksi kehoitetaan kaikkia diakonian virkaan vihittyjä ja kirkon tehtävissä palvelevia käyttämään vihreää virkapaitaa tai diakonissan pukua. Muualla kuin kirkollisissa tehtävissä palvelevat voivat laittaa rintapieleensä diakonissan tai diakonin merkin tai kaulaan diakonian riipuksen - jos työnantajalle sopii voi toki käyttää myös virkavaatteita.

Päivän nimessä oleva "D-day" tarkoittaa englanninkielisessä sotilastermistössä tiettyä merkittävää päivää tai tärkeän tapahtuman aloituspäivää. Diakoniatyöntekijöille D tarkoittaa tietysti myös diakoniaa ja diakonian virkaa. Sisar Matilda ja hänen jälkeensä vihityt diakonissat olivat kehittämässä sairaanhoitoa ja diakoniatyötä sekä edistämässä naisten mahdollisuutta kirkon työhön. Vihkimys diakonian virkaan "palvelemaan Kristuksen kirkkoa aina ja kaikkialla" on kantanut menneiden sukupolvien diakoniatyöntekijöitä ja kantaa myös nyt virkaan vihittyjä. Vihkimyspäivä on todella d-day, merkittävä päivä.

Diakoniatyöntekijöiden Liitto ry

Diakoniatyöntekijöiden Liitto ry (Dtl) on vuonna 1958 perustettu diakoniakoulutettujen oma ammattiliitto, joka edustaa evankelis-luterilaisessa kirkossa työskenteleviä korkeasti koulutettuja diakonisen sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita sekä muualla julkisella sektorilla tai järjestöissä työskenteleviä diakoniakoulutettuja asiantuntijoita.

Jäsenemme työskentelevät mm. diakoniatyöntekijöinä, perheneuvojina, lähetyssihteereinä, lähetystyöntekijöinä, lapsityönohjaajina ja monissa muissa erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Liiton opiskelijajäseneksi voivat maksutta liittyä kaikki diakonia-alan perustutkintoa opiskelevat.

Diakoniatyöntekijöiden Liitto on keskusjärjestö Akavan jäsenliitto.

Linkkejä

Tutkimuksia:

Suosituksia, ohjeita, tietoa, aineistoja:

Toimijoita:

Historiasivuja: