Diakoniatyöntekijät, valmiuslaki ja työvelvollisuus

17.03.2020

Valmiuslaki ja työvelvollisuus
Diakoniatyöntekijöiden Liittoon on tullut useita tiedusteluja valmiuslainsäädäntöön liittyvistä rajoitteista ja velvoitteista, erityisesti sairaanhoitaja-diakonissojen asemasta liittyen työvelvollisuuteen. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, että diakonissoja tultaisiin tarvitsemaan yhteiskunnan kutsumana hoitotehtävissä. Terveydenhuoltomme on valmistautunut tilanteeseen hyvin. Informoimme tässä lain perusteella mahdollista toimintaa, jos yhteiskuntaamme tulee kohtaamaan paljon ennakoitua suurempi sairastuvuus. Poikkeusaikanakin diakoniantyöntekijöiden tärkeä tehtävä on diakonisen avun antaminen seurakunnissa.

Suomen hallitus on 16. maaliskuuta todennut Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi ja linjannut lisätoimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa. Valtioneuvosto ja toimivaltaiset viranomaiset saattavat päätökset ja suositukset voimaan valmiuslain, tartuntatautilain ja muun lainsäädännön mukaisesti. Hallitus on ilmoittanut antavansa valmiuslain käyttöönottoasetuksen eduskunnalle tiistaina 17. maaliskuuta.

Valmiuslakiin liittyy työvelvollisuus, joka esimerkiksi tartuntatautitilanteissa koskee terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneita henkilöitä. Seuraavassa on avattu valmiuslain tätä kohtaa käsitteleviä pykäliä.

Valmiuslaki käyttöön poikkeusoloissa

Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä ja varmistaa, että yhteiskunta pysyy toimintakykyisenä (1 §). Yhtenä poikkeusolojen määritelmänä laissa mainitaan vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti (3 §, 5. kohta).

Valmiuslain 14 luku koskee työvelvollisuutta. Lain mukaan jokainen Suomessa asuva 18-67 vuotias, jolla on kotikuntalain mukainen kotikunta Suomessa, on työvelvollinen eli velvollinen tekemään työtä valmiuslain määrittelemien tarkoitusten toteuttamiseksi. Lisäksi esimerkiksi tartuntatautiepidemiaan liittyvissä poikkeusoloissa on jokainen edellä mainitut kriteerit täyttävä henkilö, joka toimii terveydenhuollon alalla tai on saanut koulutusta terveydenhuoltoalalla, on velvollinen tekemään valmiuslain tarkoituksen toteuttamiseksi välttämätöntä työtä terveydenhuollossa (95 §).

Työvoimaviranomainen kutsuu työvelvollisen

Jos Suomessa päädytään siihen, että terveydenhuoltoon tarvitaan lisää työvoimaa, lähettää työvoimaviranomainen työvelvolliseksi kutsuttavalle kirjeen tai antaa yleistiedoksiannon eri viestimissä. Kirjeen saatuaan tai huomattuaan yleiskutsun, tulee työvelvollisen ilmoittautua ohjeen mukaisesti asuinkuntansa työvoimaviranomaiselle tietojen antamista ja työhön määräämistä varten (96 §). Määräys voidaan antaa korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan ja uusia kerran. Määräyksestä tulee käydä ilmi työvelvollisen nimi, työnantajatiedot ja tehtävä sekä ajankohta, jolloin työtehtävä tulee vastaanottaa (97 §).

Työmääräyksen antamisen rajoitukset

Työmääräystä ei saa antaa, jos henkilö ei voi työn vaatimaksi ajaksi poistua kotoaan jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevan lapsen tai muun henkilön hoitamisen vuoksi, ellei hoitoa voida järjestää muuten. Työmääräystä ei saa antaa henkilölle, joka on julkisessa virassa tai toimessa tai hän on tarpeellinen sellaisen julkisen tai yksityisen laitoksen tai yrityksen palveluksessa, jonka toiminnan jatkuminen on poikkeusoloissa välttämätöntä. Määräys voidaan kuitenkin antaa erityisestä syystä. Työmääräystä ei voida myöskään antaa henkilölle, joka on asevelvollisuuslain mukaisesti varattu yrityksen tai yhteisön kannalta tärkeään tehtävään (98 §).

Työvelvollisuussuhde

Työvoimaviranomaisen määräämä työvelvollinen on työnantajan ja tämän johdon ja valvonnan alaisena työvelvollisuussuhteessa (100 §). Työnantaja vastaa työvelvolliselle sopivien työtehtävien antamisesta, perehdytyksestä, mahdollisesta lisäkoulutuksesta, työturvallisuudesta jne. kuten muutoinkin vastaisi. Työvelvollisuussuhde alkaa siitä, kun työvelvollinen on saapunut työmääräyksessä mainitulle työpaikalle ja lakkaa, kun työvoimaviranomainen vapauttaa työvelvollisen työmääräyksessä tarkoitetusta työstä. Työssä noudatetaan kyseisen alan virka- tai työehtosopimusta. Työvelvollisuussuhteen aikana henkilön työ- tai virkasuhde, jossa hän oli välittömästi ennen työvelvollisuuden alkamista, jatkuu keskeytymättä. Keskeytysaikaa pidetään työhön rinnastettavana aikana laskettaessa sellaisia työ- tai virkasuhteen perusteella määräytyviä muita kuin palkkaan ja vuosiloman ansaintaan kohdistuvia etuuksia, joiden saamisen perusteena on työssäoloehto (101 §).

Entä seurakunnat?

Seurakunnat ovat laatineet valmiussuunnitelmat, joiden mukaisesti varaudutaan huolehtimaan perustehtävien hoitamisesta erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Valmiussuunnitelmaan on kirjattu toimintamalleja eri skenaarioissa sekä suunniteltu yhteistoiminta eri viranomaisten kanssa. Osana valmiussuunnittelua on myös henkilöstön varaaminen ja tehtävien määrittely poikkeusoloissa.

Jos mietit mahdollista työvelvollisuutta, selvitä ensin työnantajaltasi onko sinusta tehty varaus poikkeusolojen tehtävään omassa seurakunnassasi, sillä aika monelle diakoniatyöntekijälle tällainen varaus on työnantajan toimesta tehty. Voit olla juuri sellaisessa tehtävässä, joka on valmiuslain 98 §:n määritelmän mukaisesti välttämätön toiminnan jatkumiseksi poikkeusoloissa eikä siksi kutsua muihin tehtäviin lähetetä.

Diakoniatyöntekijöiden Liitto seuraa tilannetta

Valmiuslainsäädäntöä ollaan vasta ottamassa käyttöön. Toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja koronavirusepidemian etenemisestä riippuu, miten säädöksen mahdollistamia toimenpiteitä tullaan käyttämään. Diakoniatyöntekijöiden Liitto seuraa tilanteen kehittymistä ja tiedottaa jäsenistöä, jos valmiuslainsäädäntö aiheuttaa erityisiä toimenpiteitä sosiaali- ja terveysalan koulutetuille.

17.3.2020

Lue myös Kirkon työmarkkinalaitoksen ohje: https://evl.fi/kirkontyomarkkinalaitos/tyonantajan-tyokaluja/ohjeita-tyonantajalle/koronavirus