Akavan hallitus: Osaamisen, kasvun ja turvallisuuden edellytyksiƤ vahvistettavaa

27.04.2022

Akavan hallitus korostaa yhteisessä kannanotossaan, että on tärkeää vahvistaa osaamisen, kasvun ja turvallisuuden edellytyksiä. Kannanotossa nostetaan esiin huoli julkisen talouden tilanteesta ja Suomen maariskin muuttumisesta ja painotetaan hyvän yhteistyön merkitystä turvallisuuden ja kriisinsietokyvyn varmistamiseksi. Akavan hallitus keskusteli kokouksessaan Turussa 26. ja 27. huhtikuuta muun muassa ajankohtaisesta yhteiskunnallisesta tilanteesta. Aiheena oli myös, miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttaa Suomen turvallisuuteen ja talouteen.

Osaamisen, kasvun ja turvallisuuden edellytyksiä vahvistettava

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut ulko- ja turvallisuuspoliittisia asetelmia nopeasti ja syvästi. Euroopassa aivan lähialueellamme käydään julmaa sotaa myös siviilejä kohtaan. Uudella tilanteella on suuria vaikutuksia Suomen turvallisuuteen ja talouteen. Ne ovat näkyvissä jo nyt ja jatkuvat vuosia eteenpäin. Paluuta totuttuun ei ole, joten meidän on panostettava uudessa tilanteessa toimimiseen samalla, kun rakennamme edellytyksiä tulevalle menestykselle.

Sodalla on moninaisia vaikutuksia talouteen

Sota vaikuttaa yhteiskuntaamme monin tavoin ja pahimmillaan pitkään. Julkiset menot lisääntyvät ja samaan aikaan Suomen talouden kasvunäkymät ovat heikentyneet. Julkinen talous on ollut alijäämäinen käytännössä finanssikriisistä lähtien. Menojen kasvu ja talouskasvun pysähtyminen lisäävät julkisen talouden alijäämää. Vaikka nykyisessä kiperässä tilanteessa otamme miljardeittain lisää velkaa sodan aiheuttamiin välttämättömiin menoihin, on samanaikaisesti kannettava huolta velkaantumisen vauhdista ja jatkumisesta vuosi toisensa jälkeen.

Suomen valtionlainojen korot ovat nousussa. Toistaiseksi tämä ei vielä ole ongelma, mutta velkaantumisen jatkuminen ja sodan tuomien ongelmien pitkittyminen on yhdistelmänä vaarallinen. Uhkana on, että julkisen talouden menoista liian paljon joudutaan käyttämään velanhoitoon. Nämä varat olisivat pois hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden tuottamisesta.

Suomen houkuttelevuudesta on huolehdittava

Talousmaantieteellinen asemamme on heikentynyt. Aiempi kilpailuetumme eli logistinen sijaintimme ”porttina itään” on menetetty Venäjän osalta ja heikentynyt Aasiaa ajatellen. Sen sijaan syrjäinen sijaintimme Itämeren rannalla on ennallaan.

Suomen niin sanottua maariskiä arvioidaan uusin silmin maamme ulkopuolella. Houkuttelevuutemme ulkomaisten investointien ja kansainvälisten osaajien silmissä on vaarassa heikentyä.

Kuten valtioneuvoston tuoreessa ajankohtaisselonteossa turvallisuusympäristön muutoksesta todetaan, ”vakaa ja demokraattinen poliittinen järjestelmä, ennustettava lainsäädäntö ja koulutettu, osaava työvoima, innovaatiotoiminta ja yritysten hyvä toimintaympäristö ovat edelleen Suomen vahvuuksia investointihankkeiden arvioinnissa.” Akava painottaa, että näiden vahvuuksien säilyttämiseksi on tehtävä kaikki voitava.

Näkemys maariskistä voi vaikuttaa etenkin suuriin, ulkomaisiin ja yksityisiin investointipäätöksiin, joita lykätään tai jopa perutaan. Suuret ja pitkälle tähtäävät investoinnit edellyttävät vakaata ja turvallista ympäristöä, jossa on korkea osaamistaso ja joka on muillakin tavoin kilpailukykyinen verrokkimaidensa kanssa.

Toimenpiteet turvallisuuden puolesta lisäävät luottamusta

Suomessa on nopeasti päätetty merkittävistä ja välttämättömistä panostuksista sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Samalla on vauhditettu vihreää siirtymää, jotta saamme nopeutettua irtautumista riippuvuudestamme fossiiliseen energiaan, joka on paljolti venäläistä alkuperää. Nämä ovat olleet oikeita ratkaisuja.

Kaikkien valtioiden ulkoinen turvallisuus, vaikuttamisyritysten torjuminen ja huoltovarmuus rakentuvat sisäisen turvallisuuden, vahvan oikeusvaltion ja riippumattoman oikeuslaitoksen varaan. Turvallisuuden aloilla on erityisen tärkeää turvata henkilöstön asema kaikissa valmiustiloissa.

Ulkoisessa turvallisuudessa maanpuolustuksemme nojaa kansallisen uskottavan puolustuskyvyn lisäksi kansainvälisiin monen- ja kahdenvälisiin kumppanuuksiin. Turvallisuusympäristön muutokset edellyttävät turvallisuuspoliittista uudelleenarviointia. On tärkeää, että Suomi vahvistaa turvallisuuttaan ja puolustuskykyään sekä tiivistää pitkäaikaista yhteistyötä keskeisten kumppanien kanssa muuttuneen turvallisuustilanteen mukaan.

Valtiojohto, eduskunta ja poliittiset puolueet käyvät parasta aikaa perusteellista keskustelua siitä, miten Suomen turvallisuutta jatkossa lisätään parhaalla tavalla. Päätös Suomen liittoutumisesta on tärkeä tehdä viivyttelemättä, mutta huolellisen arvion pohjalta. Mitä yhtenäisempi Suomi on, sitä vahvempia olemme vastaamaan mahdollisiin ulkopuolisiin vaikuttamisyrityksiin ja häiriötilanteisiin. Henkisen kestävyyden ja kriisinsietokyvyn merkitys korostuu tässä ajassa.

Vahva Suomi tarvitsee kestävää kasvua

Kestävälle talouskasvulle ja hyvinvointiyhteiskunnallemme on ratkaisevaa, paljonko meillä on tulevaisuudessa pääomia ja korkeaa osaamista, työntekoa ja tuotteliaisuutta. Tarvitsemme kasvavaa yksityistä taloutta, jotta julkinen sektori pystyy pitämään huolen korvaamattoman tärkeistä hyvinvointi-, sivistys- ja turvallisuustehtävistä.

Maan hallitus teki kestävän kasvun edistämiseksi kehysriihessä hyviä päätöksiä parlamentaarisen TKI-työryhmän linjausten pohjalta. Päätökset edistävät TKI-menojen lisäämistä neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, mikä on Akavallekin keskeinen tavoite. Myös TKI-toiminnan sadan miljoonan verokannustin oli erittäin myönteinen päätös. Yli hallituskausien on varmistettava TKI-rahoituksen 4 prosentin BKT-tavoitteen toteutuminen.

Kasvupanostusten rinnalla on talouden kantokyvyn parantamiseksi välttämätöntä, että mahdollisimman moni työikäinen on töissä. Sen vuoksi tulee tavoitella mahdollisimman korkeaa työllisyysastetta, 80 prosentin työllisyysastetta.

Tulevaisuuden ongelmat ratkaisemme yhdessä

Kestävä taloudenpito tuo turvallisuutta. Julkisen talouden kriisinkestävyydestä ja taloudellisesta liikkumatilasta on pidettävä huolta tulevien kriisien varalta. Jatkossa talouden kantokykyä on vahvistettava kasvua vauhdittamalla, mutta myös priorisoimalla julkisia menoja. Poliittisten päättäjien tehtävänä on määritellä hyvinvointiyhteiskunnan tehtävät ja niiden laajuus sekä huolehtia, että käytössä on riittävät resurssit näistä tehtävistä suoriutumiseen. Julkisen talouden kehysmenettely on tehty sitä varten, että menot voidaan suhteuttaa tuloihin ja erilaisia perusteltuja menokohteita asettaa tärkeysjärjestykseen.

Suomi on toiminut kriisioloissa aina yhdessä. Akavan hallitus painottaa, että meidän pitää toimia osaamisen, kasvun ja turvallisuuden puolesta hyvässä yhteistyössä. Tämä korostuu monin tavoin epävarmoina aikoina. Varmaa on kuitenkin, että Suomen menestys on pohjautunut ja pohjautuu jatkossakin korkeaan osaamiseen, kasvuun ja vakauteen.